Kuvan Kevät 2019, Exhibition Laboratory, Helsinki, 2019
”Innoituksen laukaisee puhutteleva väri-ilmiö. Sitä seuraa ideoiden ketjureaktio, joka hyvin usein johtaa johonkin melankoliseen tuntemukseen tai muistoon. Joskus idea tekee täyden kierroksen ja päätyy takaisin pelkistetyimpään muotoonsa, väriin. Väri kertoo minulle omalla kielellään paljon. Siksi käytän tätä mahtavaa asetta varoen.
Uskottelin pitkään, että padotut negatiiviset tunteet ovat työskentelyni keskeisin polttoaine. Ei se taida olla ihan totta. Kuvien tekemiseen sisältyy paljon onnen tunteita – kauneuden ikävöintiä ja ikävöinnin kauneutta. Uneksimista, näkyjä hämärässä.
Lapsuusvuosien jälkeen aloin muuttua sisäänpäin- kääntyneeksi, ja sellaisena olen ehkä säilynytkin. Kuvien tekeminen (jota silloin en vielä keksinyt nimittää taiteeksi) ei ollut minulle enää vain keino ilmaista itseäni. Siitä tuli keino tehdä itseni näkyväksi.”
Kammari-teossarja kertoo eräästä rintamamiestalosta Hämeessä. Se on vuoropuhelua nostalgian ja historian välillä. Kodikkaat ja uhkaavat muistot törmäilevät muistinvaraisesti rakennetuissa kulisseissa.
